Vaikka blogi on uusi, niin Oopperaa arjessa I -teoksen sävellystyö on ollut käynnissä jo kauan. Itse asiassa teos on muuttanut muotoaan moneen otteeseen. Alunperin siitä piti tulla "tavallinen" konsertoiva teos saksofonille ja sekakuorolle. Soittimeksi valikoitui bassosaksofoni pitkien vaiheiden jälkeen.
Teos alkoi kallistua teatteri-ilmaisun suuntaan oikeastaan tekstin löydyttyä. Tekstinä on Hector Berliozin bassosaksofonin ääntä kuvaileva lyhyehkö artikkeli vuodelta 1849 - ajalta jolloin herra Sax oli juuri keksinyt soittimensa.
Projektia on omalta kohdaltani myös pitkittänyt henkilökohtainen tyylimurros säveltäjänä. Viime vuosina oma ilmaisu on edennyt "vanhan liiton modernismista" kohti erilaisia häly- ja värimaailmoja. Muutos on ollut omassa perspektiivissäni iso, ja käymistila säveltäjänä on ollut pitkä. Tänä aikana on syntynyt runsaasti kamari- ja vokaalimusiikkia, joka on vahvistanut uusia esteettisiä ratkaisujani.
Mutta nyt taiteelliset jaakobinpainit ovat ohitse ja sävellystyö on kiivaimmillaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti