Palaute, jota ei koskaan unohda!

Katsojapalaute on ollut ilahduttavan tarkkanäköistä. Pienen tarinan ja paikkasidonnaisuuden idea tuntuu viehättäneen monia, mikä on omiaan innostamaan myös seuraavaan projektiin.

Parasta (anteeksi muut palautetta antaneet... :) ) palautetta saimme Meilahtelaiselta päiväkotiryhmältä, joka seurasi torstaina molemmat esitykset Espan puistossa:

Eniten lapsiryhmässä tuohtumusta herätti Työmies, joka koko ajan häiritsi laulavaa Naista. Tarinan opetus on se, että varastaa ei saa. Huomatkaa, miten tarkasti lapset ovat huomioineet pukujen yksityiskohtia: 

Kissahaalarit <3

Parin lepopäivän jälkeen palailen ooppera-arjesta normaaliarkeen ja väitöskirjatyön ääreen muutamaksi päiväksi ennen ansaittua (tai vaikka olisi ansaitsematonkin...) matkaa Azoreille. Aineistoa on kertynyt mittavat määrät tästäkin produktiosta ja tutkijan mieli on valoisa. Palautetta otetaan edelleen vastaan!

Olitko paikalla? - Anna palautetta

Kuulitko ja näitkö Kohtauksen kadulla?

Olitko paikalla kutsuttuna vai sattumalta? Seurasitko esitystä alusta loppuun vai vain hetkisen?

Kirjoita kokemuksistasi joko tämän blogin kommenttiosioon tai sähköpostitse osoitteeseen: pasi.lyytikainen(ät)gmail.com

Palautteen voi antaa nimettömänä tai nimimerkillä, mutta toki omalla nimelläänkin voi kommentin antaa. Palautetta käytetään osana väitöskirjatutkimuksen ja taiteellisen tohtorintutkinnon kirjallisen työn aineistona.

Kiitokset jo tähänastisista palautteesta!

Kohtaus kadulla -- esitystiedot

Näyttää siltä, että sää suosii esityksiä, joten tässä esitysajat suurella varmuudella:

Kohtaus kadulla -oopperaperformanssin esitykset ja taltiointi:

Tänään to klo 12.00 ja klo 13.00 Esplanadin puisto
Huomenna pe klo 12.00 Esplanadin puisto ja klo 13.00 Kasarmitori

Lankarullakioskien läheisyydessä.

Esityksen kesto n. 20 minuuttia.

Tervetuloa!

Nainen laulaa laukulle. 

Kuvakavalkadi harjoituksista

Yksi yllätys tässä projektissa on minulle ollut.

Työmiehen roolin harjoittaminen neljä tuntia joka päivä on ottanut voimille. Fyysisesti. Työkalupakki roippeineen painaa yli kymmenen kiloa ja eikä noi kupariputket ja putkipihdit ole ihan kevyimmästä päästä käsissä, eikä mun hauis ole Helsingin suurimpia. Harjoituksissa on otettu monia nostelu- ja siirtelykohtauksia yhä uudestaan ja uudestaan. Käteni ovat olleet koko illan ihan vatkulia.

Takki siis tyhjä, mutta mieli liitelee korkealla. Tänään pääharjoitusten jälkeen oli tosi innostunut olo koko porukalla. Todellisuus ja esitys limittyivät puistokäytävällä monin tavoin. Eijan vokaali-ilmaisu toimi hyvin tuossa roolissa yhdistellen intonoitua puhetta, puhelaulua ja muuta ääntelyä sulautuen työmaan, liikenteen ja puistokäytävän muihin ääniin.

***

Tänään valmisteltiin myös läpimenojen tallennusta. Oman haasteensa on performanssin taltiointi, josta huolehtii kolme kameraa ja puomi-, kohde-, ja yleismikrofonit.

Tässä vähän tunnelmia tältä päivältä Helsingin Esplanadilta arjen ja oopperan resonanssipinnalta.

Huomenna Espalla kello 12.00 ja 13.00 ensimmäiset varsinaiset esitykset.

Ajatuksia ennen loppurutistusta

Heräsin tänään aikaisin, puoli kuuden aikoihin. Avasin silmäni ja tuijotellen ateljeen kattoa kertasin oopperaperformanssin kulkua, musiikkia ja omaa työmiehen rooliani siinä. Aika isot kelat pyöri päässä.

***

Tänään jatkuvat esitysharjoitukset Espalla klo 10.00-14.00. On hämmentävää ajatella, että ylihuomenna esitykset ja taltiointi on jo ohi. Ehkä sitä ei tosiaan pidä vielä ajatella.

Vaikka olen monta kertaa luvannut itselleni, etten tuota enää yhtäkään produktiota, niin huomaan taas tekeväni tuottajan hommia. Eilisilta meni paperitöissä. Palkka-asioita, budjetin viilausta, tarjoilujen ja karonkan suunnittelua ja kaikkia muita produktion käytännön asioiden selvittelyä.

Yllättävää kyllä, tällä kertaa tuottaminen ei ole rassannut minua, vaikka huomio on jakautunut jatkuvasti säveltäjän, esiintyjän ja tuottajan roolien välillä. Päinvastoin. Erikoisen konseptinsa vuoksi tässä produktiossa on ollut paljon asioita, jotka minun olisi kuitenkin pitänyt itse hoitaa tai kouluttaa ulkopuolinen tuottaja tekemään. Samalla tuottaminen on toiminut vastapainona taiteelliselle toiminnalle.

Kupariputki soi

Mutta nyt aamupalaa hetulaan ja sitten Musiikkitalon ja R-talon kautta Esplanadille treenaamaan katu-uskottavuutta.

Valmista!

Puvustus on valmis huomisia viimeisiä harjoituksia varten. Naisen haalariin on tehty viimeiset muokkaukset ja nyt on kyse vaan enää muutaman napin ompelusta ja parin nepparin kiinni lyömisestä. 

Aina kuvittelee, että valmistumisen hetki olisi jotenkin pursuilevan hieno, mutta olo on lähinnä hämmentynyt. Ihan niin kuin usein loman alkaessa. Ensin on hurjasti tekemistä ja sitten yhtäkkiä ei muka mitään. Taas on se hetki, kun voin vaihtaa tekijän roolista tutkijan rooliin ja siirtyä tarkkailuasemiin. 

Tämä teos on väitöstutkimukseni kolmas kohde. Esitysten jälkeen on aika koota viimeiset aineistot ja jatkaa analyysin parissa. Olen tyytyväinen siihen ratkaisuun, että sisällytin vielä tämänkin teoksen tutkimukseeni. On ollut mielenkiintoista huomata esimerkiksi se, miten teosten tekijätiimien ryhmädynamiikka muokkaa prosessin kulkua ja miten tekijöiden henkilökohtaiset työskentelytavat ja persoonallisuuspiirteet muokkaavat ryhmädynamiikkaa. Mielenkiintoisia ja varmasti hauskoja päiviä edessä!

Pidän peukkuja esityksille! Huomenna saamme esimakua siitä, miten ohikulkijat ottavat teoksen vastaan. 

Ylilyöntejä?

Pikainen muistiinpano:

kankaat saapuivat eilen aamulla ja se oli onni! Pääsin vihdoinkin kunnolla työvauhtiin. Aika vauhdikkaat on tulossa nyt puvuistakin. Naisen takki on valmis ja niin on muukin asunsa, melkein.

Eija sovittamassa Naisen takkia Musiikkitalossa tänä aamuna

Sen lisäksi, että mielikuvat puvuista ovat olleet vankasti mielessä, mutta eivät kunnolla paperilla kävi niin, että kankaatkin alkoivat elää omaa elämäänsä. Tilaamani vuorikangas oli juuri niin pöyristyttävä kuin ajattelinkin, mutta vihreä trikoo, josta Naiselle piti tulla mekko tai väljät housut oli aivan järkyttävän värinen.

Ei mennyt niin kuin suunnittelin, ja päätin, etten tosiaan aio enää lähteä kankaanmetsästysreissulle, vaan pärjään näillä mitä minulla jo on. Näin ollen Nainen -- Eijan erinomaisesti sisäistämänä -- saa haalarimallisen vaatteen, siitä pöyristyttävästä kankaasta, jota ilman puoliympyrän muotoinen jakku pärjää vallan mainiosti... mielenkiinnolla odotan huomisen sovituksen aikaansaamaa reaktiota esiintyjissä. Suostuuko Nainen esiintymään?

Vartijan asu on myös aika lailla valmis. Muutama neppari puuttuu vielä. Muutama neppari tuntuu puuttuvan myös toimintakyvystäni tänä iltana, viikonloppu kului aika lailla ompelukoneen ääressä. Jostain syystä silti on hyvä ja luottavainen mieli esityksiin, saa nähdä, ehdinkö vielä jännittää.

Olenko lyönyt yli? Sulautuvatko puvut arkiseen Helsinkiin?

Ulkoa

Tänään oli jälleen harjoituspäivä Musiikkitalossa.

Harjoittelimme Eijan kanssa ulkoa oopperan musiikin. Ulkoa opettelu ei ole tässä tapauksessa ollut ihan helppoa, sillä sitä on erittäin hankala tehdä yksin. Hankaluus johtuu siitä, että musiikillinen kudos ja aikakäsitys syntyy ainoastaan yhteisharjoitusten kautta.

Pasi lunttaa!

Tämän teoksen nuotinnoksen logiikka on eräällä tavalla klassisesta traditiosta poikkeava. Siinä missä klassisessa - erityisesti nykymusiikkinotaatiossa - pyritään usein mahdollisimman suureen tarkkuuteen esimerkiksi rytmien suhteen - niin tässä tapauksessa aika-arvot ovat enemmän suuntaa-antavia. Tällä musiikilla ei ole pulssia, eikä niinollen nuotinnoksessa ole tahtilajimerkintöjä tai tahtiviivoja. Esitysohjeissa kannustetaan mahdollisimman suureen rytminkäsittelyn ja ilmaisun luontevuuteen. Sopraanon osuus noudattelee pääsääntöisesti tavalla tai toisella tekstin rytmiä. Tai oikeastaan tekstin rytmiä kajahtaneen roolihenkilön nopeasti muuttuvien mielentilojen läpi.

***

Soitan itse lyömäsoitinosuuden, joka muodostuu työkaluilla eri tavoin toteutettavista äänistä. Myös luontevuuden löytäminen työmiehen roolin ja nuotinnoksen välillä on iso haaste.

Ja kuten sanottua - tämän kaiken tulee onnistua ulkoa, ilman nuottien apua.

Tänään oli paljon onnistumisen hetkiä, mutta partituurissa oli myös kohtia, joita meidän täytyi harjoitella yhä uudestaan ja uudestaan. Kokeellisuuden ja vähänkin virtuoottisemman ilmaisun yhdistäminen lisää paljon treenauksen tarvetta.

Tämän sivun harjoittamisseen kului paljon aikaa ja imaginääristä tupakkia....
Lyömäsoitinosuuden stemma on poralle.

Eräisiin sivuihin palasimme yhä uudelleen ja uudelleen.

Päivä oli tehokas ja päätimme venyä ylitöihin, että saatiin vedettyä yksi läpimeno ulkoa. Lähes kokonaan saatiin partituuri musisoitua läpi ilman luntteja.

Huomenna jatkamme näyttämöharjoituksia ja tarkoitus on luopua nuoteista lopullisesti.

Huomenna menemme myös harjoittelemaan ulos Musiikkitalon läheisyyteen. Jos siis Töölönlahden maanantaiarjessa näkyy ja kuuluu jotain kummallista, ne ollaan vaan me...